Aamutossut

Hän käy hakemassa postin yöllä aamutossut jalassa.
Pakkanen puree tunteettomaksi,
mieli käpertyy kylmästä.

Olkoonkin täydellinen kuutamoyö! 
Sielu on kohmeessa eikä rakkauden hehku lämmitä.
Henki ja ruumis huokailevat.
Miten ne saisi tyyntymään?
Lopulta nekin vaikenevat.

Kuka kantaisi puita sielun syövereihin,
tarpoisi lumihangessa ja kiskoisi jäisiä pölkkyjä lumipeitteen alta?

Aamutossut ei lämmitä öisin talvipakkasessa.
Ne ei lohduta.

Postilaatikon tekisi mieli huutaa tyhjyyttään,
mutta se vaikenee.

Sekin vaikenee.